Kuntavaaliehdokkaana itselleni tärkein edunvalvonnan kohde ovat perheet. Haluan olla edistämässä käytännön tekoja perheiden paremman arjen puolesta. Siihen kaupunginvaltuustossa on paljon mahdollisuuksia. Päätöksillä otetaan kantaa moniin perheiden elämään vaikuttaviin asioihin, kuten varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, liikuntaan ja kulttuuriin sekä asumiseen. Haluaisin rohkeutta ideoida perheiden palveluita jumittumatta olemassa oleviin toimintatapoihin.
Riittämättömyyden riippakivi
Elän viikosta toiseen arjen haastavaa tasapainoa, jossa syyllisyyttä syntyy yhdestä jos toisestakin asiasta. Monesti mieltä painavat ja stressiä aiheuttavat mm. pienimmän lapsen päivähoidossa tai muiden hoivissa viettämä aika, isommille lapsille annetun huomion määrä, jatkuva riittämättömyyden tunne työelämässä, olematon parisuhdeaika ja poissaolollaan loistava oma vapaa-aika. Tiedän, etten ole ainoa perheellinen, joka painii samojen kysymysten ja riittämättömyyden tunteiden kanssa. Suomalaiset vanhemmat ovat tutkitusti stressaantuneita. Annamme – tai pikemminkin vaadimme itseltämme – monilla elämän osa-alueilla niin paljon, että elämä käy raskaaksi suorittamiseksi.
Arjen tasapainon löytyminen on tottakai lähtökohtaisesti jokaisen perheen vastuulla. Elämä edellyttää valintoja. Lasten hankkiminen on yksi suuri valinta, jonka kuuluukin mielestäni hieman ravistella arvomaailmaa ja arkea. Samalla se valinta ei saisi kuitenkaan jäädä kiinni epävarmuudesta, saako arjen toimimaan uudenlaisessa elämäntilanteessa. Saanko työelämän ja uran sovitettua päiväkodin aukioloon?
Toivonkin, että kunnissa pohdittaisiin nykyperheiden haasteita erityisesti voimavarojen tukemisen näkökulmasta. Kun perheessä on hyvinvoivia aikuisia, se myös todennäköisemmin kestää ja kannattelee kaikkia jäseniään paremmin. Ennaltaehkäisevät toimet tulisi nostaa keskiöön, koska korjaavat toimet ovat aina raskaampia ja kalliimpia monellakin tavalla. Kriisi olisi monesti helpompi estää kuin ratkaista.
Perhekunnat ovat hyvin erilaisia ja erilaisissa tilanteissa. Ei voi sanoa, että yksi ratkaisu tukee ja turvaa kaikkia. Arjen sujuvuuteen ja perheiden voimavaroihin vaikuttavat kuitenkin lopulta melko yksinkertaiset asiat, kuten se, että työpäivänsä voi olla rauhallisin mielin. Siihen voi vaikuttaa esim. siten, että lapsille on koulujen kesälomien ajaksi tarjolla mielekästä ja turvallista tekemistä, ja perheet pääsevät viettämään lomaa myös yhdessä.
Aihioita arjen parantamiseksi
Minusta Hyvinkää on pääosin hyvä kaupunki elää perheellisenä. Meiltä löytyy läheltä laadukkaat perheiden peruspalvelut, kuten varhaiskasvatuksen yksiköt, peruskoulut, toisen asteen oppilaitokset, neuvolat ja terveydenhuolto. Isona bonuksena nostan esiin Hyvinkään sairaalan upean lasten päivystyksen, joka tuo turvaa lasten sairastuessa. Lisäksi on puistoja ja luontoa, monipuolisia asuinalueita mistä valita sekä harrastusmahdollisuuksia.
Aina voi kuitenkin kehittää ja parantaa. Koen itse mm. seuraavat konkreettiset asiat mahdollisiksi ylläpidon ja edistämisen kohteiksi. Asiat eivät ole prioriteettijärjestyksessä:
- Varhaiskasvatuspalvelut ovat entistä tarvelähtöisempiä. Lapselle on saatavissa paikka yksiköstä, joka sijoittuu järkevästi suhteessa kotiin ja/tai työmatkaan perheen niin halutessa. Lapselle on saatavissa hoitoa ajalle, jonka perhe tarvitsee työvuorojen tai muiden työvelvoitteiden vuoksi. Tiedon paikasta saa hyvissä ajoin ennen hoidon alkua. Hoitopaikkoja on saatavilla myös kesken lukuvuoden.
- Varhaiskasvatuspalveluiden osana tai välittömänä jatkumona tarjotaan taiteen perusopetusta varhaiskasavatusyksikön tiloissa (muskarit, kuvataidekerhot, tmv.). Myös liikuntakerhoja tai vastaavia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä seurojen ja yhdistysten kanssa.
- Koulut sijoittuvat siten, että lapsilla on mahdollisuus pääosin itse kulkea kouluun kävellen tai pyörällä turvallisia reittejä käyttäen. Pidemmät matkat turvataan koulukyydein.
- Kouluissa on tarjolla laadukasta aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa vähintään 1.-2.-luokkalaisille lapsille sekä erityisen tuen piirissä oleville lapsille. Kerhotoiminta ei ole vain lasten “säilytystä”, vaan on sisällöltään mietittyä ja ottaa huomioon lasten tarpeet mm. rauhoittumiselle, ravinnolle ja leikille.
- Kouluissa on monipuolisesti kolmannen sektorin yhteistyönä järjestettyjä kohtuuhintaisia liikunta- ja kulttuurikerhoja koulupäivän jatkeena turvaamaan lasten iltapäiviä ja tarjoamaan niihin mielekästä ja laadukasta tekemistä.
- Lasten harrastustoimintaa tuetaan esim. kehittämällä kimppakyytiratkaisuja, jotka mahdollistavat lasten harrasteiden sijoittumisen iltapäivään illan sijaan.
- Koulujen loma-ajoille on saatavissa kaupungin sekä kolmannen sektorin toimijoiden järjestämää päiväleiritoimintaa kohtuulliseen hintaan. Kesälomalla päivätoiminnan osana on mahdollisuus myös lämpimään ateriaan.
- Perheille on saatavilla kotipalvelua (lastenhoito-, siivous- ja muu kodinhoitoapua) matalalla kynnyksellä. Palvelua tarjotaan proaktiivisesti erilaisten elämäntilanteiden kynnyksellä.
- Lastenhoitoon on saatavilla monipuolisia palveluita kuten kerhoja, avoin päiväkoti sekä yritysten ja/tai kolmannen sektorin tuottamia lastenhoitopalveluita.
- Perheiden tukipalvelut ovat saatavilla nopeasti. Perheet pääsevät neuvontaan ja tuen piiriin päivissä viikkojen tai kuukausien sijaan.
Ideoita on helppoa suoltaa. Moni yllä esittämäni asia olisi helppoa ratkaista rahalla. Palkataan lisää henkilökuntaa kaikkialle: varhaiskasvatukseen, kouluihin, urheiluseuroihin, musiikkiopistoon, perheiden palveluihin, jne. Valitettavasti on tehtävä valintoja ja pohdittava tarkasti toimien kustannuksia suhteessa hyötyihin.
Mutta ilman rohkeita ideoita ei synny kehitystä. Toivoisin kaupungilta myös rohkeutta uskoa ennaltaehkäisevien toimien vaikuttavuuteen. Vaikutukset eivät ala heti, mutta näkyvät ajan kanssa. Ja kun vaikutus alkaa, se näkyy vähenevinä kuluina toisaalla.
Mitä sinä perheellisenä toivoisit tai tarvitsisit kipeimmin, jotta sinun arkesi olisi sujuvampaaa ja helpompaa?